Rakastan viikonloppuja. Rakastan varsinkin niitä viikonloppuja, jolloin ohjaan NLP-koulutuksia ja vietän aikaa kurssilaisten kanssa. Vaikka ihmiset vaihtuvat, niin jollain lailla koulutuksissa on lähes aina samankaltainen tunnelma, innostunut odotus ja yhdessäolon kokemus. Tämä toteutuu erityisesti niiden ryhmien kanssa, jotka kokoontuvat useamman kerran yhdessä.
NLP:ssä ajatellaan ja arvostetaan sitä, että jokaisella on oma maailmankuvansa eikä kenenkään maailmankuva ole parempi kuin toisen. Tämä ajattelutapa luo aivan omanlaisensa sallivuuden koulutuksiin.
Roolini ohjaajana on esitellä aiheen mukaisia NLP-ajatuksia ja –harjoituksia ja antaa hyvän ilmapiirin saapua paikalle. Tämän jälkeen minua ei oikeastaan tarvita; saan vain mielenkiinnolla havainnoida ryhmässä tapahtuvia myönteisiä muutoksia.
Parasta lienee kokemusten ja oivallusten jakaminen toisten kanssa. Kaikki oppivat koko ajan paitsi omien oivallustensa kautta, niin myös toisiltaan.
Seuraavassa erään viime viikonlopun koulutukseen osallistuneen ajatus: “Oli huikea viikonloppu. Mieli palaa välillä siihen kuplivaan, välittömään tunnelmaan mitä sain olla jakamassa kanssanne. Kiitos siitä kaikille!”.