Minna Eväsoja kirjoittaa kirjassaan Shoshin aloittelijan mieli – japanilaisia ajatuksia ja ajatuksia Japanista seuraavasti: “Jokainen päivä on paras päivä on zen-sanonta, joka opettaa hyväksymään elämän sellaisena kuin se on. Sanonta kuvastaa zen-munkeille ominaista tyyneyttä, nöyryyttä ja kiitollisuutta elämää kohtaan. Japanilaisessa ajattelussa uskotaan, että elämässä vallitsee harmonia, kun siihen kuuluu kohtuudella sekä koettelemuksia että arjen iloa.
Vaikeat hetket korostavat hyvien hetkien merkitystä, mutta toisaalta pelkkä onnistuminen ei opeta arvostamaan saati tunnistamaan arkista, pienimuotoista onnea. Riippumatta siitä mitä päivä tuo mukanaan jokaisessa päivässä tulisi oppia näkemään myös siinä olevat hyvät asiat.
Vastoinkäymiset ovat osa tasapainoista elämää eikä murheisiin tule jääda vellomaan, vaan niistä pitää osata päästää irti ja katsoa eteenpäin. Virheet ja pettymyksetkin ovat japanilaisessa ajattelussa vain mahdollisuuksia oppia. Muutos lähtee itsestä, omasta asenteesta”.
Ihana zen-sanonta ja jos joku asia tässä maailmassa on totta, niin juuri tuo ajatus. Kohtaan aina silloin tällöin ihmisiä, jotka ovat jääneet kiinni murheisiinsa. He saattavat syyttää onnettomasta elämästään esimerkiksi vanhempiaan, puolisoaan tai esimiestään. Mitä enemmän he syyttävät muita, sitä kurjemmaksi heidän olonsa muuttuu. Tämä on aivan luontainen ja monelle tuttu ajattelutapa, sillä se kasvaa mihin huomio kiinnittyy.
Oleellista tyyneyden kannalta on se hetki, jolloin annamme anteeksi muille ja otamme itse vastuun elämästämme ja onnestamme. Jos tällä hetkellä koemme olevamme muiden ihmisten aiheuttamien murheiden murtamia, voimme esittää itsellemme kysymyksen “Mitä minä voin tehdä, jotta tilanne muuttuu?”. Emme voi muuttaa muita; voimme ainoastaan muuttaa itseämme.
Tehdään jokaisesta päivästä paras päivä.