Elämäntäyteinen syksy on lopuillaan ja nyt on jo talvi. Kulkiessani eri NLP-ryhmien mukana viikonlopusta toiseen on kiitollisuuteni entisestään kasvanut. Ihan huikeaa saada olla mukana upeissa kasvutarinoissa. Huikeus tulee myös siitä, että koko ajan opin itsekin lisää niin osallistujilta kuin omien oivallusteni myötä.
Tänä syksynä on entisestään vahvistunut ajatus siitä, mistä hyvinvointi ja oman näköinen elämä pitkälti koostuu. Se koostuu mm.
- yhteydestä itseen,
- egon ja sielun välisestä tasapainosta ja
- rohkeudesta antaa asioiden tapahtua.
Yhteys omaan itseen on kaiken perusta. Sisin, sielu, aito itse on meissä se, joka pohjimmiltamme olemme. Se tietää, mitä oikeasti haluamme ja mikä on meille parhaaksi. Sisintä ohjaa rakkaus itseä ja muita kohtaan. NLP-harjoitukset ovat oiva keino vahvistaa tätä yhteyttä. Jos emme kuuntele sisintä, hukkaamme itsemme emmekä tiedä kuka tai mikä oikeastaan olemme eli huomaamattamme ulkoistamme ohjauspisteen egolle.
Ego on erillinen itse ja se on muodostunut muiden ja meidän itsellemme asettamista odotuksista. Sen myötä olemme päässeet elämässämme eteenpäin, opiskelleet ja saavuttaneet tietyn sosiaalisen roolin. Ego luo meille erillisyyden tunteen ja sitä ohjaa myös pelko siitä, mitä kaikkea pahaa meille voi tapahtua.
Tarvitsemme niin egoa kuin sielua. Kaikki on mahdollista, kun ohjauspiste on sielussa ja ego on sielun palveluksessa. Kun ego ja sielu ovat tasapainossa keskenään, syntyy energiakenttä, jonka keskiössä toimii vetovoiman laki. Alamme vetää puoleemme elämämme kannalta merkityksellisiä asioita.
On luotettava siihen, että kaikki meille sattuvat asiat ja tapahtumat tulevat juuri oikeaan aikaan, vaikka ne eivät välttämättä heti vaikuttaisi lainkaan hyviltä. Kun uskomme tapahtumien tarkoituksellisuuteen, alamme pikkuhiljaa huomata, kuinka jokaisella meille tapahtuvalla asialla on merkityksensä.
Itselleni on ollut upeaa myöhemmin ymmärtää syy vaikkapa siihen, miksi aikanaan uuvuin hektisessä työssä, minkä takia koulutustarjoustani ei jonain kertana hyväksytty tai miksi rakas Rio-koiramme sairastui ja kuoli. Kaikella on tarkoituksensa.
Kun ohjauspiste on sisällämme ja samanaikaisesti hyväksymme meille tapahtuvat asiat, alkaa tapahtua ihmeitä. Luottamus elämää kohtaa kasvaa. Tuolloin myös loppuu asioiden ja tapahtumien arvottaminen hyviksi tai huonoiksi. Kaikki on ok, ihan koko ajan.
Ihmeiden aika ei ole jossain tulevaisuudessa, vaan se on nyt.