Missä silmälasini ovat? Olisiko aika juoda kahvia? Lähtisinkö ulos vai katsoisinko telkkaria? Huomaatko toistavasi usein ääneen kysymyksiä, joihin et odota kenenkään ulkopuolisen vastaavan? Vaikka osa ihmisistä pitää itsekseen höpöttäjiä omituisina, voit olla huoleti. Se ei ole yhtään noloa tai hävettävää. Itse asiassa itsekseen puhuminen saattaa olla todella hyödyllistä ja suositeltavaa.
Aistit apuna
Tarkkailemme maailmaa aistiemme kautta eli näön (visuaalisuus), kuulon (auditiivisuus), tunnon ja tuntemusten (kinesteettisyys) avulla. Jos kuulo on meille luontevin tapa kerätä informaatiota, on mahdollista, että myös puhumme paljon ajatuksiamme ääneen. Kuulon kautta maailmaa havainnoiva on puheessaan usein yksityiskohtainen ja tämän huomaa myös yksinpuhelusta.
Mitä hyötyä on puhua itsekseen?
Itsekseen puhuminen muun muassa auttaa muistamaan, lisää itseluottamusta ja hyvää oloa. Meillä kaikilla on tarve tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Tunnemme itsemme hyväksytyiksi, kun saamme puhua jonkun sellaisen kanssa, joka tuntee meidät ja on valmis pitämään puoliamme. Kukapa siihen rooliin sopisi paremmin kuin oma itse.
Tehtyjen tutkimusten mukaan ääneen puhuminen auttaa muistamaan asioita paremmin.
Jos etsimme jotain tavaraa, kannattaa sanoa ääneen mitä etsii ja kadoksissa ollut tavara löytyy usein helpommin. Tämä johtuu siitä, että ääneen puhuminen aktivoi aivojen visuaalista osaa ja kuva etsittävästä asiasta palautuu mieleen. Saatamme näin muistaa nopeammin, missä viimeksi näimme kyseisen tavaran. Voit testata tätä vaikkapa ajattelemalla juuri nyt, miltä kotiavaimesi näyttää. Mitä todennäköisimmin näit mielikuvan avaimistasi.
Moni luennoitsija puhuu ääneen valmistautuessaan esitykseen. Näin ajatukset saadaan kohdistettua pelkästään kyseiseen aiheeseen, on helpompi sulkea muut asiat mielestä pois ja esitettävä asia jäsentyy paremmin.
Ääneen lukemisesta on hyötyä myös uuden oppimisessa. Tämä on huomattu erityisesti vieraita kieliä opiskeltaessa. Kun luemme tekstiä ääneen, tapahtuu oppiminen sekä näön että kuulon avulla.
Puhu itsellesi oikein
On tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka puhumme itsellemme. Kun haluamme kannustusta, kannattaa yksinpuhelu kääntää toiseen tai kolmanteen persoonaan. Vaikutuksen tehokkuus perustuu siihen, että näin puhumalla etäännytämme itseämme asioista ja saamme aiheeseen uutta näkökulmaa. Sinä- ja hän-muoto kuulostaa nimittäin siltä kuin joku toinen puhuisi meille.
On hyvä olla tarkkana siinä, minkälaista kieltä itsellemme puhumme ja mitä sanoja käytämme. Itsekseen ääneen puhuessa kaikki vielä korostuu. Kun sanomme ääneen vaikkapa “Sinä pärjäät kyllä”, “Hienostipa onnistuit jälleen” tai “Hän on varsinainen selviytyjä”, alamme uskoa sanomaamme paremmin kuin jos pelkästään ajattelisimme niin. Tällöin toimimme ikään kuin omina terapeutteina tai kannustavina coacheina. Mielialamme kohenee ja itse antamamme kannustus saa meidät hyvälle tuulelle ja motivoitumaan. Lukuisat menestyneet ihmiset eri aloilta ovat kertoneet affirmaatioiden eli voimalauseiden ääneen lausumisen kuuluvan heidän jokapäiväisiin rutiineihinsa.
Uskomme puheeseemme myös silloin, jos puhumme itsellemme lannistavasti. Mikäli sanomme vaikkapa “Taas sinä epäonnistuit”, “Et ikinä ehdi mihinkään ajoissa” tai “Aina hän mokaa”, olo tulee kurjemmaksi ja mieli apeammaksi. Myös sarkasmi on itselleen puhuessa huono tyylilaji. Mietipä vaikka sanontaa ”Leuka rintaan ja kohti uusia vastoinkäymisiä”. Mille polulle uskot tuon sanonnan ohjaavan ajatteluasi? Kun muutamme negatiiviset lauseet positiivisiksi, elämästä tulee paljon miellyttävämpää. ”Leuka pystyyn ja kohti uusia onnistumisia!”
Sopivassa paikassa
Ääneen puhumisesta on siis pääsääntöisesti hyötyä. Jos kuitenkin puhumme lähes kaikki ajatuksemme ääneen, se voi häiritä muiden keskittymistä. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun paljon ihmisiä työskentelee samassa tilassa. Muiden voi olla vaikea tietää puhummeko itseksemme vai odotammeko heidän vastaavan esittämiimme kysymyksiin. On kuitenkin varmaa, että joka kerta, kun sanomme ääneen jonkun kysymyksen, keskeytyvät lähellämme olevien ihmisten ajatukset.
Mikäli et vielä puhu ääneen, kokeile sen tuomaa tehokkuutta. Jos jo puhut ääneen, harkitse milloin se on sopivaa – ja onko joitain tilanteita, joissa olisi parempi olla hiljaa.
Niin ääneen puhumisella kuin puhumattomuudella on oma aikansa ja paikkansa.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuurilehti Pirtassa (2/2019) toukokuussa 2019.