Aistimme ympäröivää maailmaa viiden eri aistikanavan kautta. Meillä on käytössämme näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaisti. Kun aistimukset yhdistyvät päämme sisällä olevaan tietoiseen ja alitajuiseen tietoon, syntyy kokemus. Kokemuksessa ovat mukana tapahtuman aiheuttaneet tunteet. Kunkin ihmisen kokemus samasta tapahtumasta on aina erilainen.
Yksi NLP:n perusoletus onkin, että maailma ja maailmankuva ovat eri asioita. Jos olemme toisten kanssa samassa maastossa (maailmassa), jokainen etenee maastossa omaa karttaansa (maailmankuvaansa) tulkiten.
Kullakin on oma maailmankuvansa, joka on totta ihmiselle itselleen. Emme voi sanoa, että oma maailmankuvamme on sen enempää oikeampi kuin jonkun toisen maailmankuva. Vaikka olisimme kuinka eri mieltä jonkun kanssa, voimme aina olla samaa mieltä siitä, että kyseinen ihminen puhuu omasta maailmankuvastaan käsin.
Toinen NLP:n perusoletus on, että kontakti syntyy, kun ihminen kohdataan hänen maailmankuvassaan. Aito kohtaaminen syntyy sillä hetkellä, kun arvostamme toisen ihmisen maailmankuvaa, vaikka emme olisi yhtään samaa mieltä asiasta.
Ajattele millaista olisi, jos sinun ei tarvitsisi puolustaa sitä, oletko oikeassa vai väärässä jonkun asian suhteen? Millaista olisi, jos sinun ei tarvitsisi välittää onko toinen oikeassa vai väärässä?
Muiden maailmankuvien arvostaminen ei tarkoita sitä, etteikö sinulla saisi olla omia mielipiteitä ja ettetkö voisi toimia niiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa ainoastaan sitä, että annat muiden ihmisten olla asioista sitä mieltä, mitä haluavat.
Pikku hiljaa eipäs-juupas –keskustelut lähelläsi loppuvat. Elämästä tulee seesteisempää. On helpompi olla onnellinen, kun ei tarvitse puolustaa omia mielipiteitä olemalla oikeassa.