Monella on menneisyydessä asioita, joiden olisimme toivoneet tapahtuneen toisin. Haluamme unohtaa menneitä, kadumme tai häpeämme tekemisiämme. Saatamme olla katkeria tai jääneet syyttämään ja vihaamaan ihmisiä, jotka tulkintamme mukaan ovat kohdelleet meitä jollain tavalla huonosti.
Kuitenkin jokainen haastava ihmissuhde, vastoinkäyminen tai epäonnistuminen on lahja, sillä ilman niitä emme olisi sellaisia kuin nyt olemme.
NLP-koulutuksissa näen jatkuvasti osallistujien hienoja kehityskaaria. Niitä toteutuu, kun hyväksyy menneisyyden tapahtumat ja kääntää ne voimavaroiksi. On upeaa havaita, kuinka ihmiset niin sisäisesti kuin ulkoisesti muuttuvat, kun ajatukset vapautuvat eivätkä ole enää kiinni menneisyyden murheissa.
Ajattelen niin, että menneisyys on mahdollista hyväksyä silloin, kun on yhteydessä itseen eli omaan sisimpään. Kun yhteys itseen on vahva, meistä huokuu luottamusenergiaa, jolloin negatiivisiksi määrittelemämme asiat alkavat menettää merkitystään. Ne eivät enää ole negatiivisia, vaan ymmärrämme niiden toimineen oppaina ja opettajina elämänmittaisella matkallamme.
Samalla kun hyvä luottamusenergia määrittelee menneisyyttämme, se ohjaa myös tulevaisuutemme. Kun luottavaisina ja ilman ennakkoajatuksia kohtaamme ihmisiä, arjen pieniä asioita ja samanaikaisesti havainnoimme suurempaa kokonaisuutta ympärillämme, saatamme huomata kuinka elämä alkaa soljua eteenpäin.
Kun ei arvuuta ketään eikä mitään tapahtumaa hyväksi tai huonoksi, pikku hiljaa näkee, kuinka kaikilla asioilla on merkityksensä.
Oleellisinta on kaiken hyväksyminen.