Monet meistä on opetettu suhtautumaan elämään ikäänkuin projektina. Asetamme tavoitteita, laadimme välietappeja ja pyrimme systemaattisesti etenemään kohti unelmaelämää.
Meitä saattavat myös ohjata erilaiset uskomukset siitä, kuinka paljon pitää tehdä työtä, jotta saamme haluamamme. Ja kun riittävästi raadamme, lopussa kiitos seisoo.
Mitä sitten, jos tavoitteemme ei syystä tai toisesta toteudukaan?
Oma vahvasti työuraan keskittynyt projektini loppui 40-vuotiaana kuin seinään. Olin uupua ja näin ainoaksi vaihtoehdoksi irtisanoutua rakastamastani, mielenkiintoisesta työstä.
Kun ei enää ollut mitä kohti edetä, elämältä putosi merkitys enkä tiennyt, kuka olin ja mihin kuuluin.
Työuupumuksen jälkeen keksin itselleni uuden ”projektin”, jonka tavoitteena oli onnellisuuden ja tasapainoisen elämän saavuttaminen. Kävin kursseja, ryhdyin self-help –kirjojen suurkuluttajaksi ja toki hetkittäin jopa tunsin olevani onnellinen.
Vasta sen jälkeen, kun olin tutustunut buddhalaiseen maailmankatsomukseen ja yhdistin sen NLP-ajatteluun, aloin saada syvää tyyneyttä mieleeni. Pystyin vähitellen poistamaan etukäteen suunniteltuja ”projekteja” elämästäni ja tuoda tilalle onnellisuutta.
Toki minulla on tavoitteita edelleen, vaan nyt asiat etenevät enimmäkseen itsekseen. Entistä vahvemmaksi on tullut myös ajatus siitä, että kaikilla meille tapahtuvilla asioilla on merkityksensä.
Mitään ei tarvitse suorittaa ja saavuttaa, sillä kaikki tarvittava on jo tässä ja nyt. Ei tarvitse pyrkiä olemaan onnellinen ja tasapainoinen, vaan voi jo nyt olla onnellinen ja tasapainoinen.
Säännöllisen epäsäännöllisesti alan edelleenkin puskea läpi projekteja, vaan nyt saan itseni kiinni tästä toimintamallista ja pystyn keskeyttämään suorittamisen.
Buddhalaiset kehottavat meitä katsomaan vaikkapa ruohoa. Ruoho ei yritä kasvaa, se vain kasvaa. Joki ei yritä virrata, se vain virtaa. Perhonen ei yritä lentää, se lentää.
Meidän ihmistenkään ei kannattaisi yrittää elää, vaan elää tässä hetkessä.
Tämänhetkiset ajatukset luovat tulevaisuutemme. Meillä jokaisella on oma tarinamme, josta voimme tehdä sellaisen kuin haluamme.
Seuraavassa NLP-harjoitus, jonka halutessasi voit tehdä ja kokea, kun siltä tuntuu.
- Hengitä muutaman kerran oikein syvään, sulje silmät ja käännä katseesi ikäänkuin sisäänpäin..
- Kysy itseltäsi “Minkälaista tarinaa elän?”
- Onko tarinalla jokin väri vai onko se väritön?
- Missä kohtaa kehoa se tuntuu?
- Onko tarinan paikka kehossa hyvä vai haluanko muuttaa sitä? Jos haluan muuttaa paikkaa, voin siirtää sitä (esim. muuttamalla väriä, kokoa, materiaalia tai etäisyyttä)
- Mitä mieleen tulee juuri nyt?
- Mitä uusia näkökulmia syvempi tietoisuus tuo asiaan?
Voi hyvin, olet tärkeä!