Mitä yhteistä on…

… NLP-kurssien osallistujilla ja pyykkipojilla? Paljonkin. Molemmilla on tarttumapinta siihen, mikä on oikeasti tärkeää.

Tapanani on aina uuden NLP-ryhmän käynnistyessä jakaa jokaiselle osallistujalle pyykkipoika, johon he kirjoittavat etunimensä ja kiinnittävät sen sitten sopivaan kohtaan vaatetustaan.

Näin olemme oppineet nopeasti muistamaan keitä kaikkia on koulutuksissa mukana.

Aika usein he jättävät pyykkipoikansa Valmennustila Roba43:n koulutustilaan odottamaan seuraavaa kertaa. Kevään viimeisen ryhmän kokoontumisen jälkeen keräsin jäljellä olevat nimikoidut pyykkipojat talteen ja toin ne kotiin.

Tällä hetkellä pyykkipojat ovat nimilappujen sijasta saaneet uuden elämän. Ne ovat nyt pitämässä pyykkejä narulla. Osa niistä on kuivatustelineessä ja osa mäntyjen väliin ripustetuissa pyykkinaruissa.

Olen suunnattoman iloinen joka kerta, kun ripustan pyykkejä. Pyykkipojissa olevat nimet tuovat mieleeni ihanat ihmiset, joihin olen saanut tutustua.

Oheisessa kuvassa olevien Sarin ja Leenan lisäksi pyykkejämme naruilla tällä hetkellä kiinnipitävät myös monet muut.

Olette kaikki tärkeitä ja kiitollinen olen.

– Anu

Kun ihmiset ärsyttää

Työkaveri on äärettömän hidas, esimies kiinnittää projekteissa huomion epäoleellisiin yksityiskohtiin ja kumppani ei koskaan siivoa. Ärsyttää!!!

Lykkäämisestä aloittamiseen

Runsaat kaksi kuukautta poikkeusoloja alkaa itsellä jo näkyä, kuulua ja tuntua. Kun suurin osa palavereista, koulutuksista ja kohtaamisista on siirtynyt tai verkossa, vaikuttaa aikaa olevan enemmän kuin ennen. Tämän myötä…