Hyi häpeä!

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Aika monella meistä on lapsuuden kokemuksia siitä, kun emme aikuisten mielestä osanneet käyttäytyä tietyllä tavalla tai meiltä on vaadittu liikoja. Muistan vieläkin sen epäonnistumisen ja häpeän tunteen, kun äiti torui minua kaataessani vahingossa täyden mehulasin uudelle pöytäliinalle.

Häpeä on pelkoa siitä, että kohta meidät hylätään. Se on yksi tuskallisimmista tunteista. Olemmekin saattaneet kehittää itsellemme erilaisia rooleja, joiden avulla koetamme estää häpeän kokemista.

Kun yhteys sisimpään NLP-opintojen edetessä alkoi löytyä, murenivat myös uskomukset yksi kerrallaan.

Näiden roolien perimmäisenä tarkoituksena on, että meitä rakastettaisiin. Itselläni rooleja ovat olleet ainakin kiltti tyttö, kiva kaveri, onnistuja ja tavoitteen saavuttaja.

  • Kiltti tyttö totteli aina muita. Hän ajatteli, että olemalla kiltti kukaan ei suuttuisi hänelle.
  • Kiva kaveri oli samaa mieltä toisten kanssa ja teki aina niin kuin muut halusivat. Olemalla kaikille kiva häntä ei hylättäisi.
  • Onnistuja ei saanut epäonnistua, sillä tuolloin hän ei olisi minkään arvoinen.
  • Tavoitteen saavuttaja puolestaan ruoski itseään saadakseen projektinsa päätökseen ja unohti itsensä.


Mitä enemmän yritin salata sisälläni asustavaa häpeää ja pelkoa itseni paljastumisesta, sitä huonommin voin. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin päivä, jolloin en enää jaksanut esittää muille jotain sellaista, joka en aidosti ollut.

Huomasin esittämieni roolien olevan täynnä uskomuksia siitä, minkälainen minun olisi oltava. Kun yhteys sisimpään NLP-opintojen edetessä alkoi löytyä, murenivat myös uskomukset yksi kerrallaan. Yhtäkkiä olinkin riittävän hyvä sellaisena kuin olin.

Häpeän kohtaaminen on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Ei ole mitään pelättävää, koska enää ei tarvitse hävetä itseään.

Sanallinen hyökkäys

Onko sinua kohtaan esitetty voimakasta, jopa epäreilua arvostelua? Hyökkäyksen syynä on usein hyökkääjän oma pelko tai syyllisyys. Ehkä hän kokee olevansa uhattu ja uskoo, että käymällä sanallisesti toisen kimppuun voi…

Vaahtokarkkeja! Nyt vai kohta?

1960-luvulla tutkija Walter Mischel teki noin 4-vuotiailla lapsilla kokeen, jossa tutkittiin tahdonvoimaa. Huoneessa oli kerrallaan yksi lapsi ja Walter. Walter sanoi kullekin lapselle “Poistun huoneesta 15 minuutiksi. Tässä on sinulle…

Kokonainen minä

Jokainen ihminen on ainakin osittain rakentunut muiden meihin kohdistamien odotusten myötä. Lapsesta asti meille ...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *