NLP

NLP

Neuro Linguistic Programming

Neurolingvistinen Prosessointi, Neurolingvistinen Ohjelmointi

NLP on

  • asenne, malli, tutkimussuunta
  • subjektiivisen kokemuksen rakenteen tutkimista ja muuttamista
  • huipputaitojen/onnistumisten mallittamista
  • joukko menetelmiä, joilla voi löytää paremman yhteyden niin itseen kuin muihin
  • malli, jolla voi saada aikaan toiminnan ja käyttäytymisen muutos usein hyvinkin nopeasti


Nimitys neurolingvistinen prosessointi viittaa hermostoon ja kielenkäyttöön. NLP:ssä oletetaan, että ihmisen mieli ja keho ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, ja että toisen avulla voi vaikuttaa toiseen.

N = Neuro
Ihmisen käyttäytyminen perustuu viiden aistijärjestelmän (näkö, kuulo, tunto, haju, maku) ja näitä vastaavien miellejärjestelmien (mielikuvat, kuvitellut äänet, sisäiset tuntemukset sekä hajuihin ja makuihin liittyvät mielteet) toimintaan. Hermosto kytkee ihmisen mielen ja kehon yhtenäiseksi järjestelmäksi, jossa ajatukset vaikuttavat fysiologiaan ja fysiologia vaikuttaa ajatuksiin.

L= Lingvistinen
Jokaisella on oma kokemuksensa todellisuudesta. NLP:ssä oletetaan, että kokemuksella on tietty muoto ja rakenne, joka on kielen kaltainen. Myös sanat joita käytämme kytkeytyvät läheisesti subjektiiviseen kokemukseemme todellisuudesta. Muuttamalla sanoja joita käytämme muutamme myös kokemustamme.

P = Prosessointi
Prosessointi liittyy niiden toimintaohjelmien tunnistamiseen ja käyttöön, joilla voimme muuttaa ajatteluamme ja saavuttaa tavoitteita.

NLP sai alkunsa vuonna 1976, kun psykoterapeutti Richard Bandler ja kielitieteen professori John Grinder alkoivat tutkia sitä, mikä erottaa jonkin alan huipputaitajan taitajasta. Grinder ja Bandler mallittivat mm. nykyaikaisen hypnoterapian isähahmona tunnettua lääkäri Milton H. Ericksonia, perheterapeutti Virginia Satiria sekä hahmoterapian kehittäjä Fritz Perlsiä. Tässä vaiheessa NLP:n kehittymiseen vaikuttivat myös esimerkiksi mediatutkija Noam Chomskyn ja antropologi Gregory Batesonin ajatukset. John Grinderin ja Richard Bandlerin lisäksi NLP:n keskeisiä kehittäjiä ovat alusta asti olleet mm. Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Robert Dilts, Stephen Gilligan, Steve Andreas, Connirae Andreas ja Tad James.

NLP ei suoranaisesti sitoudu mihinkään psykologiseen tai psykoterapeuttiseen teoriaan, vaan esittelee joukon toimivia tekniikoita. Teoreettisesti se perustuu systeemiteoriaan, informaatioteoriaan, konstruktivismiin, tekoälytutkimuksiin, kielitieteeseen ja kognitiiviseen psykologiaan. Se muodostuu suuresta joukosta toimintamalleja ja mielen toimintaan liittyviä menetelmiä, joita kuka tahansa voi käyttää parantaakseen suorituksiaan melkeinpä millä tahansa alalla.

Jotkut NLP-menetelmistä liittyvät kielenkäyttöön, toiset taas mielikuvien työstämiseen. Lisäksi on olemassa NLP-menetelmiä, jotka perustuvat kehon asentoihin ja liikkeeseen.

Useimmat menetelmistä on mallitettu tarkkailemalla ja haastattelemalla eri alojen huippuosaajien toimintaa. Mallitettaessa puretaan auki onnistuneeseen suoritukseen johtaneet ajatusmallit ja toimintatavat. NLP:tä voi nimittää myös taitavuuden tutkimukseksi.

NLP:n kehittyminen

NLP on kehittynyt runsaan 10 vuoden sykleissä. Aluksi huomio oli kognitiivisissa strategioissa, aivojen tutkimisessa ja kielellisissä rakenteissa. Fokus oli ongelman ratkaisemisessa ja pääosassa olivat loogisten tasojen (neurological levels) ympäristö, käyttäytyminen ja osaaminen.

Seuraavassa vaiheessa NLP koostui useamman ihmisen panoksesta. Robert Dilts ja Judith DeLozier toivat mukaan somaattisen mielen eli kehon ja mielen viisauden. Tässä vaiheessa NLP:ssä alettiin käsitellä mm. uskomuksia, arvoja, näkökulmia ja metamallia.

Seuraavaksi tuotiin mukaan energia, tunnelma, kentät ja olotilat ihmisissä ja ihmisten välillä. Samanaikaisesti otettiin huomioon vielä isompi kokonaisuus (field mind). Fokuksessa olivat loogisten tasojen identiteetti ja henkinen taso.

Tämän ajan NLP:ssä (Next Generation NLP) ovat mukana kognitiivinen mieli, somaattinen mieli sekä meissä ja välillämme olevat kentät. Keskiössä on kehon viisaus, läsnäolo, yhteys omiin tunteisiin ja voimavaroihin sekä itselle tärkeisiin asioihin – myös kollektiivisen mielen viisauteen. Huomio on myös egon ja sielun välisessä balanssissa ja siinä, mikä meissä kaikissa on yksilöllistä ja mitä kauttamme tuomme tähän maailmaan. Tänä päivänä useat NLP-harjoitukset ovat identiteetin ja henkisen tarkoituksen tasoilla.

Arkkityyppienergiat tuovat NLP:hen oman metaforisen katsantokannan, jonka myötä meillä on mahdollisuus saada ikiaikaiset voimavarat käyttöömme.

NLP:tä on sen levinneisyyden myötä kaikkialla entistä enemmän.