Meitä kaikkia on joskus pelottanut tai pelottaa. Tunne ei ole miellyttävä ja koetamme päästä siitä nopeasti eroon. Jos koetamme työntää pelkoa pois, se tulee usein salakavalasti takaisin. Pelko on kiinnittyneenä egoon, joka pitkälti on rakentunut muiden meihin asettamista odotuksista.
Kesäkuun alussa olin vapaaehtoistyöntekijänä kansainvälisessä mindfulness-retriitissä, joka pidettiin Plum Village –nimisessä buddhalaisluostarissa Ranskassa.
Mielemme vaeltelee helposti niissä asioissa, jotka koemme elämässämme olevan huonosti. Jos rahaa on vähän, mietimme kuinka saisimme sitä lisää. Jos emme ole tyytyväisiä kumppaniimme, saatamme jatkuvasti pohtia mitä tekisimme huonolle suhteelle. Mikäli työpaikka ahdistaa, on fokuksemme kaikessa siinä, mikä siellä on huonosti.
Mitä enemmän yritämme tietoisesti saavuttaa jotain tiettyä mielialaa tai tunnetilaa, ajaudumme usein siitä vain kauemmaksi. On hyvä luopua kontrollista ja pakottamisesta. Tällöin hyväksymme elämän sellaisena kuin se on, emmekä jää jumiin mielemme luomiin ajatuksiin.
Moni meistä viettää siis suurimman osan elämästään kuormituksessa ja kiireessä odottaen seuraavaa lomaa. Loman alussa menee yli viikko ennen kuin alamme toipua työstä. Loman lopulla ahdistumme, kun ajattelemme odottavaa työmäärää.
Työkaveri on äärettömän hidas, esimies kiinnittää projekteissa huomion epäoleellisiin yksityiskohtiin ja kumppani ei koskaan siivoa. Ärsyttää!!!