Kun minulta kysytään, mistä syntyy tasapainoinen elämä, huomioni kiinnittyy aina ensin kahteen voimaan sisällämme. Nuo voimat ovat ego ja sielu. Egoa ja sielua ymmärtämällä voimme paremmin hahmottaa omaa elämäämme, ajatteluamme ja toimintaamme.
Tasapainoinen elämä syntyy kahden voiman yhteistyöstä
Egoa ja sielua tarkastelemalla voimme havainnoida sitä, hallitsemmeko itse omaa elämäämme vai määritteleekö sitä joku muu. Joillekin sana sielu voi olla uskonnollinen, sillä se on suora käännös englanninkielen sanasta soul. Siitä voi käyttää esimerkiksi myös nimitystä sisin, ydinminä tai joku muu itselle sopiva sana.
Ego – Eteenpäin vievä voima
Ego on muiden meihin asettamien odotusten mukaisesti rakentunut minäkuva siitä, minkälaisia meidän pitäisi olla. Se on rakentunut esimerkiksi silloin, kun olemme olleet lapsia ja nuoria. Hyvää tarkoittaneet vanhempamme ovat kehottaneet ja ohjeistaneet olemaan tietynlaisia. He ovat esimerkiksi voineet antaa meille ehdotuksia siitä, minkälainen käyttäytyminen on suotavaa, millaiseen opiskelupaikkaan on hyvä hakeutua ja millainen elämä meidän kannattaa itsellemme järjestää.
Ego reagoi ympäristössämme oleviin vaaroihin ja rajoitteisiin. Jos ohjaudumme ensisijaisesti egosta käsin, turvallisuuden tunne ja kontrolli on meille tärkeää. Järki ohjaa toimintaa ja käyttäydymme hyvin pitkälti reagoimalla vaaroihin.
Ohjauspisteen ollessa egossa sosiaaliset roolit ja tittelit ovat ensisijaisen tärkeitä. Samalla elämän isompi tarkoitus liittyy jollain tavalla kunnianhimoon ja henkiinjäämiseen.
Uskon niin, että kenelläkään ihmisellä ego ja sielu eivät ole niin vahvasti erillään kuin oheisessa kuvassa. Egon ja sielun välinen ero on kuitenkin hyvä tiedostaa, sillä sen myötä tiedämme, mikä on meille tärkeintä elämässä. Se myös auttaa paremmin ymmärtämään sitä, kuinka tasapainoinen elämä on mahdollista saavuttaa.
Egon ohjaamana
Yli 40 vuotta ego oli ainoa voima, jonka tiesin ja tunnistin itsessäni. Määrittelin itseäni siten, että sitä parempi ihminen olen, mitä paremman työpaikan saan ja mitä enemmän rahaa ansaitsen. Reagoin jatkuvasti erilaisiin vaaratilanteisiin ja murehdin kaikkea niin etu- kuin jälkikäteen, sillä suurimpana ohjaavana tekijänä egon taustalla on pelko. Ajattelin, että mitä tahansa pahaa voi tapahtua milloin tahansa.
Kun ego ohjasi minua monta kymmentä vuotta, paloin lopulta loppuun ja irtisanouduin vakituisesta työstäni. Siinä vaiheessa romahdin, koska olin rakentanut elämäni lähes pelkästään egon varaan.
Onneksi elämääni tuli NLP, koska sen avulla aloin pikku hiljaa löytää keinoja siihen, kuinka rakentaa yhteyttä sisimpään, sieluun. Rupesin löytämään itseni ja sen, mitä haluan tässä elämässä tehdä. Aloin miettiä sitä, mitä aidosti sisältä käsin haluan.
Aloin miettiä sitä, mitä aidosti sisältä käsin haluan.
Sielu – Suunnannäyttäjä
Sielun puolella huomio on ympäristön tasolla henkisessä kasvussa. Tähän sisältyy paljon ennakoivaa ajattelua siitä, miten oma visio ja missio voisivat toteutua. Sielua ohjaa tunneäly, sisäinen palo ja motivaatio. Siellä on usein tunne siitä, että voimme päästä sinne minne haluamme. Missio on toimintaa, jonka avulla meidän on mahdollista saavuttaa visiomme. Vision kautta voimme kokea elämän merkitykselliseksi.
Tavoitteena tasapainoinen elämä
Egoa ja sielua tarkasteltaessa saattaa vaikuttaa siltä, että ego olisi jotenkin huono ja sielu olisi se, missä meidän pitäisi olla. Näin ei kuitenkaan ole. Idea on siinä, että ensisijaisesti meidän on kuunneltava sielua. Tällöin tiedämme, mitä aidosti sisimmässä haluamme. Kun alamme löytää näitä asioita sisimmästä käsin, voimme ottaa egon voiman käyttöön. Näin pystymme hyödyntämään egon voimaa ja tasapainoinen elämä on mahdollista saavuttaa. Jotta pääsemme siihen, mitä sisimmässämme haluamme, meillä on hyvä olla tietynlainen sosiaalinen rooli ja meillä on oltava myös kunnianhimoa. Ego ja sielu ovat siis kaksi ”voimaa”, jotka tasapainottelevat sisällämme koko ajan.
Pelko apuvälineenä
Jos minua alkaa vaikka pelottaa jokin asia tai en ole tyytyväinen, niin silloin tiedän kuuntelevani egon ääntä. Tällöin tunnistan myös egon tuovan liikaa kontrollin tunteita elämääni. Tiedän tällöin, että minun on aika palauttaa ohjauspiste takaisin oman sisimmän äärelle. Kun ego ja sielu ovat yhtä aikaa käytössä, kaikki on mahdollista. Mahdollisuuksien kenttämme on tällöin rajaton. On vain tärkeää säännöllisesti tiedostaa, missä oma fokuksemme on. Onko se sisimmässä, sielussa vai onko se egossa?
Yllä oleva havainnekuva on ollut mukanani lähes jokaisella pitämälläni kurssilla. Sen avulla pystyn palauttamaan myös itselleni mieleen, mistä tässä kaikessa onkaan todella kysymys ja kuinka tasapainoinen elämä on mahdollista saavuttaa.
Mitä rauhallisempia olemme, sitä enemmän tulee rakkautta omaa itseä ja muita kohtaan. Kun katsoo maailmaa sielusta käsin, niin jollain tavalla alkaa myös ymmärtämään sitä, että jokaisella meille tapahtuvalla asialla on merkitys. Näin emme liian mustavalkoisesti takerru tavoitteisiimme tai muihin asioihin. Kun sisäinen palo on riittävän vahva, niin todelliset tavoitteet kyllä nousevat itsestään.
Fokuksessa tasapainoinen elämä – Ajatuksia egosta ja sielusta
Kysymys: ”Tunnistan sielun ja egon eri piirteitä itsessäni. Kuinka osaan tunnistaa, mikä on se kohta, joka minua eniten rajoittaa?”
Uskon, että moni ihminen on tämän kysymyksen äärellä. Kun esitämme itsellemme kysymyksen ”Mikä minua rajoittaa tai estää?”, saattaa mieleen pulpahdella mitä mielenkiintoisempia asioita. Vaikka ohjauspisteemme olisi ajatuksen tasolla sisimmässä, saattaa olla, että ego on jollain tasolla yhä hallitseva voima. Silloin kannattaa pysähtyä oman itsen äärelle, palauttaa fokus itseen ja tarkastella sen jälkeen mistä haluaa eroon ja mitä haluaa saada tilalle.
Tämä ajatusmalli egosta ja sielusta on hyvin armollinen, sillä sitä tarkkailemalla huomaamme, ettei kukaan ole yksin näiden ajatusten kanssa. Meillä kaikilla on elämässämme pelkoa ja rakkautta. Osalle sanat pelko ja rakkaus ovat jopa liian voimakkaita sanoja. Joillekin kyseiset sanat voivat olla laimeampia, lempeämpiä sanoja.
Kysymys: ”Kuinka voi ylläpitää yhteyttä sieluun, kun ympärillä on paljon ihmisiä, jotka toimivat selkeästi egosta käsin?”
Tunnistan tämän hyvin, sillä se kasvaa mihin huomio kiinnittyy. Sulaudumme hyvin helposti mukaan ympäristöön ja ihmisiin, joiden kanssa vietämme paljon aikaa. Jos työympäristömme on kovin kuormittava ja ego paistaa sieltä läpi, on tärkeää että meillä on keinot palauttaa itsemme takaisin oman itsen äärelle. Mitä paremmin opimme tuntemaan itseämme (Kuka olen ja mitä haluan?), sitä haastavampaa meidän on toimia täysin egokeskeisessä ympäristössä.
Jos ympäristössä on paljon pelkoa, kontrollia ja byrokratiaa, niin ohjauspiste mitä todennäköisimmin on egossa.
Kysymys: ”Kuinka päästä takaisin kiinni sisimpään?”
Pelko lähtee herkästi kasvamaan. Jos se kasvaa kovin suureksi, niin tällöin menetämme yhteyden sisimpään emmekä välttämättä enää tiedä, mitä haluamme.
Tämänhetkisessä maailmassa yhteyden rakentaminen itseen on tärkeämpää kuin koskaan. Se voi tapahtua esimerkiksi joogan, meditoinnin tai NLP:n avulla. Keinoja on monia ja tärkeintä on harjoittaa sitä säännöllisesti.
Kysymys: ”Miten voi oppia tekemään töitä uudella tavalla sisimmästä käsin?”
Jos tunnen stressiä, huomaan helposti alkavani ylisuorittaa. Töissä saattaa olla todella mielenkiintoisia projekteja enkä halua päästää niistä irti – ja silloin saatan herkästi ajautua kiireeseen. Aika usein suorittamiseen liittyy rajoittavia uskomuksia siitä, millaisia meidän pitäisi olla.
Itselläni oli aikaisemmin vahvana uskomus ”ensin työ, sitten huvi”. Jos nykymaailmassa pitää tuota uskomusta totena ja puhelimessa on 200 lukematonta viestiä odottamassa, niin uupuminen saattaa olla hyvin lähellä.